| Chapter 137 |
1 |
Baabelin virtain vierillä - siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.
|
2 |
Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.
|
3 |
Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
|
4 |
Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?
|
5 |
Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.
|
6 |
Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.
|
7 |
Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"
|
8 |
Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!
|
9 |
Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!
|